|
Vain tuuli kaikuu korvissani niinkuin sin� [min� vastaan vastaukseesi] Nyt min� vuorostani ly�n taivaasi lasisen harson pirstaleiksi min� uuvutan tuulen juoksen kilvan kanssa suomasi ajan tanssin vetisess� vesisateessa paljasjaloin kastumatta est�tk� minua vai yh� jatkanko t�t� v�sytt�v�� leikki�, kuolemista Niin se kaikki sataa p��llesi kerralla romahtaa valmiiksi kumarille niskoillesi min� tuulena kaadan sinut kuin heikon puun mik� pit�� nyt tultasi elossa, pieness� liekiss� mik� vertasi kuljettaa jos olet rikki sis�lt� pumppaa kerran niin eloisalle ruumiillesi voimaa? takaisin |